70. Todelliset pyramidit ja pimeä keskiaika

Al Mamunin jälkeen Gizan pyramidit saivat olla suhteellisen rauhassa useiden vuosisatojen ajan. Eräs arabialainen historioitsija kuvaili vierailuaan Gizan pyramideilla varhain 1200-luvulla. Hänen mukaansa Gizan Suuren pyramidin julkisivu oli muuten täydellinen, lukuun ottamatta Al Mamunin louhimaa sisäänkäyntiä pyramidin pohjoissivustalla. Pian tämän jälkeen sarja poikkeuksellisen rajuja maanjäristyksiä koetteli Pohjois-Egyptiä, mikä ilmeisesti irrotti osan pyramidin päällyskivetyksestä ja teki mahdolliseksi kiipeilyn sen jyrkillä seinämillä. Lähistöllä asuneet kivisepät innostuivat pyramidin juurelle pudonneiden valmiiksi hiottujen kivien laadusta siinä määrin, että alkoivat järjestelmällisesti riisua pyramideja päällyskivetyksestään. Gizan pyramidit tarjosivat paikallisille kivisepille kallisarvoista valmiiksi hiottua raaka-ainetta useiden sukupolvien ajaksi. Kaikki todelliset pyramidit yhteenlaskettuna tätä sileää kivistä raaka-ainetta oli tarjolla jopa yli 30 hehtaaria. Ainoastaan Dahshurin taitepyramidi ja Suuren pyramidin viereisen pyramidin ylin huippu olivat niin vaikeasti saavutettavissa, että suurin osa niiden pinta-alasta säilyi ahneiden kiviseppien ulottumattomissa.

Seuraavien vuosisatojen kuluessa kaikki todelliset pyramidit taitepyramidia ja 2. pyramidin huippuosaa lukuun ottamatta riisuttiin alastomaksi tasaiseksi hiotusta julkisivustaan. Jäljelle jäi pelkkä pyramidin perusrakenne. Kiviseppien ahkeroinnin seurauksena pyramidien sivut peittyivät kivijätteestä jopa yli 10 metrin korkeuteen saakka. Niinpä myös Al Mamunin kaivaman tunnelin suuaukko meni lopulta umpeen. Samalla kivisepät kuitenkin avasivat pyramidin varsinaisen sisäänkäynnin noin kymmenen kerrosta ylempää, joka oli riittävän korkealla myös pysyäkseen auki.

Keskiajan synkimpinä vuosisatoina lepakot valtasivat Suuren pyramidin käytäväjärjestelmän ja enää vain ani harvat uskaltautuivat sisälle pyramidiin. Keskiajalla Euroopassa uskottiin yleisesti, että pyramidit olivat Raamatun Joosefin rakennuttamia viljavarastoja, jotka hän rakennutti ennustamiensa seitsemää lihavaa vuotta seuraavien seitsemän laihan vuoden varalle. Myös vallalla olleet taikauskoiset kuvitelmat pyramidien kätköissä piileskelevistä käärmeistä, noidista ja hirviöistä piti tunkeilijat loitolla. Eurooppalaisten tutkimusmatkailijoiden tulohaluja vähensi myös Egyptin turvattomuus. Egypti oli varsin vaarallinen kohde yksinäiselle tutkimusmatkailijalle. Omin päin pyramideille suuntaava matkailija menetti Egyptissä varsin suurella todennäköisyydellä paitsi matkatavaransa, myös henkensä. Pyramidien tutkimuksen edellytyksenä oli pääsy paikallisten janissaarien suojelukseen. Mutta ei pyramideille tuolloin ollut juuri tulijoitakaan. Islamilaisen kulttuurin korkein kukoistuskausi oli jo auttamatta ohi, ja eurooppalaisten kiinnostus pyramideja kohtaan oli vasta heräilemässä sitä mukaa, kun lukutaito ja antiikin kirjallisuus alkoivat vähitellen levitä Eurooppaan.