Kuvassa vasemmalle kanteleen muotoa muistuttava Jauhoniemi sekä läheiset saaret: Iso Karhusaari (ylhäällä) ja Pieni Karhusaari (alhaalla oikealla). Kuvakaappaus: Google Earth.
Kun sitten seuraavana päivänä tutkin Kanteleen ympäristöä tarkemmin, löysin koillisesta noin 161,803 kilometrin päästä kylän nimeltä Kalevala (entinen Uhtua). Janan pituus oli ilmaistavissa kultaisen suhdeluvun kautta muodossa: φ x 100 000 metriä eli 161 803 metriä.
Tunsin kultaisen suhdeluvun jo entuudestaan ja olin siinä määrin tietoinen myös Egyptin Suuren pyramidin geometriasta, että näin heti Kanteleen ja Kalevalan välisen janan olevan täsmälleen oikean mittainen ja oikean suuntainen muodostaakseen kartalle Suuren pyramidin sivupoikkileikkauksen hypotenuusan. Poikkileikkauksen kannan keskikohta olisi Kanteleesta tasan 100 kilometriä itään ja Kalevalasta 127,202 kilometriä etelään, jonka sijainnin päätin käydä välittömästi tarkistamassa. Kyseiseltä paikalta löysin erämaajärven, jonka niemen kärki oli jokseenkin kolmion muotoinen ja jonka kärki määritti täsmällisesti sivupoikkileikkauksen keskikohdan. Järven mittasuhteet noudattivat kultaista leikkausta paitsi suhdelukuina, myös konkreettisina metrimittoina. Pisin yhtenäinen jana, jonka kykenin järven pintaa pitkin piirtämään, oli hyvin tarkasti ϕ x 10 000 eli 6 180,34 metriä pitkä (kuvassa punaisella).
Kun Kalevalasta tuleva jana vedetään suoraan kohti tämän erämaajärven niemen kärkeä, asettuu pyramidin poikkileikkaus täydellisesti pääilmansuuntien mukaan. Sivusuunnassa tämä piste, josta sittemmin tuli koordinaatiston nollapiste (siitä nimi: Origo), sijaitsee tasan √1 x 100 000 metriä itään Kanteleesta. Piste Kalevala puolestaan sijaitsee tasan √φ x 100 000 metriä Origosta pohjoiseen. Tämä Vienan Karjalaan muodostuva Suuren pyramidin poikkileikkaus sijaitsee keskellä Kalevalan laulumaita. Sen lisäksi että se on Suuren pyramidin poikkileikkauksen muotoinen, sen keskikohta sijaitsee samalla pituuspiirillä Egyptin todellisten pyramidien muodostaman Suuren pohjapiirroksen kanssa, minkä tosin opin vasta vuosia myöhemmin. Kaikki tämä avautui eteeni aivan yllättäen ja ikään kuin sattumalta kevään ja kesän 2012 aikana.
Tällä tavalla tutkimukseni alkoi ja tällä tavalla se myös eteni omaa sisäisesti johdonmukaista logiikkaansa noudattaen aina siihen saakka, kunnes Rajapatsas löysi alkuperäisen muotonsa syksyllä 2012. Käytän sanaa ”alkuperäinen” sillä koen vahvasti, että Rajapatsas oli olemassa jo ennen kuin löysin sen. Minä en suunnitellut sitä. Se oli aina ollut olemassa, mutta vain kadonnut näkyvistä. Niinpä se täytyi ensin löytää. Kun olin löytänyt sen, piirsin sen ääriviivat näkyviin. Mutta kiinnostavampaa kuin se, kuinka Rajapatsaan löysin on se, kuinka Rajapatsas voidaan johtaa Gizan Suuren pyramidin mittasuhteista. Tähän tutustumme seuraavassa kappaleessa.