Mittauksessa pyramidin pohjaneliön piirin perusta paljastui lähes absoluuttisen tasaiseksi. Poikkeama keskiarvosta on ainoastaan noin viisitoista millimetriä. Toisin sanoen: pyramidin pohjaneliön piiri muodostuu yli 920 metriä pitkästä kalkkikivilaatoituksesta, jonka tasaisuus eroaa koko matkalla absoluuttisen tasaisesta vain sormen paksuuden verran. Pyramidin sivut puolestaan on asemoitu pääilmansuuntien mukaan noin viiden sadasosaasteen tarkkuudella (3/60°). Vastaavan tarkkuuden saavuttaminen edellyttää mittavia esivalmistelua jopa nykyaikaista tarkkuusteknologiaa hyödyntäviltä rakennusinsinööreiltä. Pyramidin pohjaneliö on geometriselta muodoltaan lähes virheetön. Sen kulmien keskimääräinen virhe on ainoastaan noin 12 kaarisekuntia, mikä vastaa noin 0,003 astetta. Muinaiset rakentajat olivat onnistuneet käytännössä kaikessa mihin olivat ryhtyneet.
Colen mittauksissa pyramidin sivujen pituuksiksi varmistui 230,253 m, 230,454 m, 230,391 m ja 230,357 m. Lyhyimmän ja pisimmän sivun pituusero on siis noin 20 senttimetriä ja keskimääräinen virhe noin 5,9 senttimetriä. Pyramidin sivujen keskipituus on näin ollen 230,36375 metriä. Flinders Petrien mukaan Gizan 1. pyramidin korkeus ja pohjaneliön leveys ilmentävät suhdetta 280/440 kyynärää. Mikäli käytämme pyramidin sivujen keskipituutta kyynärän pituuden määrittämiseen, vastaa 440 kyynärää tällöin 230,3635 metriä, jolloin yhden kyynärän täsmälliseksi pituudeksi tulee noin 0,5236 metriä. Tulos vastaa täydellisesti pyramidin kuninkaan kammiosta saatua laskennallista kyynärän pituutta. Pyramidin korkeudeksi saadaan tällöin 280 x 0,5236 = 146,6 metriä.
Vuonna 2014 Christopher Bartlett julkaisi arkkitehtuuriin ja matematiikkaan keskittyneessä Nexus Network Journal -julkaisussa artikkelin nimeltä The Design of The Great Pyramid of Khufu. Tutkimuksessaan Bartlett tahtoi saada selvyyden läpi vuosisatojen velloneisiin väitteisiin, joiden mukaan Gizan Suuren pyramidin geometria ilmensi joko piin likiarvoa, kultaista suhdelukua tai niitä molempia. Lopullisen vastauksen saaminen on vuosisatojen varrella ollut kuitenkin ongelmallista johtuen muun muassa pyramidin perustukset peittäneestä hiekka- ja kivikerroksesta, pyramidin valtavasta koosta ja ihmisen siihen kohdistamasta eroosiosta. Tästä huolimatta pyramidin alkuperäiset mittasuhteet ovat kuitenkin hyvin suurella tarkkuudella johdettavissa muun muassa pyramidin juurelta löytyneiden alkuperäisten kulmakivien ja päällyskivien sijaintien perusteella sekä niiden muotoa ja asemointia tutkimalla. Näiden mittausten perusteella pyramidin alkuperäiset mitat on kyetty määrittämään varsin tarkasti samalla kun mittasuhteiden virhemarginaali on saatu kavennettua suhteellisen pieneksi.
Selvittääkseen pyramidin todennäköisimmät mittasuhteet Bartlett päätti kerätä kaikki keskeisimmät Gizan Suurta pyramidia käsittelevät mittaustulokset yhteen vuosien 1840-2012 väliseltä ajalta laskeakseen niiden pohjalta keskiarvot pyramidin korkeudelle ja sivun pituudelle.
Bartlettin aineisto käsitti kaikkiaan 21 tutkimusta, joista hän ensin keskittyi kolmen yleisesti arvostetuimman ja luotettavimman tutkijan ja tutkimuksiin 1900-luvulta: Cole (1925), Dorner (1981) ja Lehner (1997). Näiden tutkimusten tuottama keskiarvo Suuren pyramidin korkeudelle on 146,515 metriä ja pyramidin pohjaneliön sivun pituudelle 230,363 metriä. Näillä arvoilla laskettuna pyramidin apoteeman pituudeksi saadaan 186,368 metriä. Nämä arvot muodostavat suorakulmaisen kolmion, jonka korkeuskateetin pituus on 146,515 metriä, leveyskateetin pituus 115,182 metriä ja hypotenuusan pituus 186,369 metriä. Jos miellämme leveyskateetin pyramidin yksikkösivuksi, silloin pyramidin korkeus saa arvon 1,272 ja hypotenuusa arvon 1,618, kuten alla olevasta kuvasta voimme havaita. Tulokset ovat täydellisesti linjassa kultaisen suhdeluvun likiarvon (φ = 1,6180339887…) ja sen neliöjuuren likiarvon (√φ = 1,272019649) kanssa.
Jos miellämme suorakulmaisen kolmion vaakakateetin pyramidin yksikkösivuksi (1), silloin pyramidin korkeus saa arvon √φ (1,272) ja hypotenuusa arvon φ (1,618). Pyramidin sivupoikkileikkaus nousee kulmassa 51,83°.
Tämän jälkeen Bartlett selvitti kuinka hyvin pyramidin korkeuden ja pohjaneliön piirin pituuden suhde ilmentää ympyrän geometriaa (2π = 6,283185307…). Vastaus saadaan yksinkertaisen laskutoimituksen avulla:
Tämän jälkeen Bartlett teki vastaavanlaisen yhteenvedon kaikista edellä mainituista 21 tutkimuksesta vuosien 1840-2012 väliseltä ajalta. Suuren pyramidin korkeuden keskiarvoksi hän sai 146,726 metriä ja pohjaneliön sivun pituuden keskiarvoksi 230,478 metriä. Näillä arvoilla pyramidin apoteema pituudeksi tulee: 186,570 metriä. Jos miellämme leveyskateetin (230,478 m / 2 = 115,239 m) pyramidin yksikkösivuksi, myös silloin apoteeman ja leveyskateetin suhde 1,618987 on hyvin lähellä kultaista suhdelukua φ.
Vastaavasti jos käytämme näitä arvoja pyramidin korkeuden ja pohjaneliön piirin keskinäisen suhteen määrittelyyn, saamme suhdeluvuksi:
Yhteenvetona voimme siis todeta, ettei Gizan Suuri pyramidi ilmennä yksipuolisesti sen enempää ympyrän geometriaa kuin kultaista suhdelukuakaan, vaan yhtä aikaa niitä molempia. Riippuen siitä mitä mittaustuloksia käytämme, saamme lopputulokseksi joko ympyrän geometriaa tai kultaista suhdelukua myötäilevän lopputuloksen.
Perehdymme todellisten pyramidien ilmentämään matematiikkaan ja geometriaan tarkemmin kirjasarjan toisessa osassa.