84. Maailman vanhin papyrus ja Suuri pyramidi

Vuonna 2013 ranskalainen arkeologi Pierre Tallet ja hänen johtamansa tutkimusryhmä suoritti arkeologisia kaivauksia Egyptin itärannikon syrjäisimmillä seuduilla Punaisen meren rannalla noin 150 kilometriä Suezin kanavalta etelään. Tallet löysi rannalta vuosituhansia sitten hylätyn sataman jäänteet. Alueelta löytyi muun muassa 130 muinaista ankkuria, lähes 200 metriä pitkän aallonmurtajan jäänteet sekä kolmekymmentä kallioon hakattua ja huolellisesti piilotettua venevalkamaa. Tarkemmissa tutkimuksissa venevalkamien havaittiin olevan peräisin Egyptin vanhan valtakunnan 4. dynastian aikakaudelta, Faarao Khufun hallituskaudelta. Faarao Khufu tunnetaan antiikin kreikkalaisessa kirjallisuudessa nimellä Kheops, jonka kreikkalainen historioitsija Herodotus arveli rakentaneen Gizan Suuren pyramidin.

Talletin tekemissä tutkimuksissa selvisi, että hylätystä satamasta käsin tehtiin matkoja Punaisen meren yli Siinain niemimaan puolelle, jossa sijaitsi muun muassa Egyptille tärkeitä kivi- ja kuparikaivoksia. Laivastoa johti mies nimeltä Merer, joka piti lokikirjaa rahtikuljetuksistaan Egyptiä ympäröivillä merillä ja sitä halkovalla Niilillä. Nämä lokikirjat löytyivät kätkettynä eräästä venevalkamasta, josta Pierre Tallet löysi ne vuonna 2013 eli noin 4 600 vuotta myöhemmin hämmästyttävän hyväkuntoisina. Papyrukset oli kirjoitettu sekä hieroglyfein että hieraattisin kirjaimin.

Lokikirjan merkinnät koostuivat pääsääntöisesti lyhyistä riveistä, joissa kerrottiin mistä laiva oli tulossa, minne se oli menossa ja mitä sillä oli lastina. Ohessa pieni ote englanniksi käännetystä lokikirjasta, jossa kerrotaan kuinka Merer kuljettaa kiviä pitkin Niiliä. Teksti on kauttaaltaan varsin yksitoikkoista kirjanpitokieltä:

[Day 25]: [Inspector Merer spends the day with his phyle [h]au[ling]? st[ones in Tura South]; spends the night at Tura South
[Day 26]: Inspector Merer casts off with his phyle from Tura [South], loaded with stone, for Akhet-Khufu; spends the night at She-Khufu.
Day 27: sets sail from She-Khufu, sails towards Akhet-Khufu, loaded with stone, spends the night at Akhet-Khufu.
Day 28: casts off from Akhet-Khufu in the morning; sails upriver Tura South.
Day 29: Inspector Merer spends the day with his phyle hauling stones in Tura South; spends the night at Tura South.

Lokikirjassa mainitaan toistuvasti satama nimeltä Tura, jolla todennäköisesti tarkoitettiin hienosta vaaleasta kalkkikivestä tunnettua Turan kalkkikivilouhosta, joka sijaitsee linnuntietä noin 25 kilometriä Gizan pyramidialueesta kaakkoon. Muita papyruksessa mainittuja satamia ovat She-Khufu ja Akhet-Khufu, jotka Turasta katsottuna sijaitsevat joen alajuoksulla ja jotka kirjaimellisesti käännettynä tarkoittavat Khufun järveä/allasta ja Khufun horisonttia. Khufun horisontti tunnetaan nykyisin paremmin Gizan tasankona, jolla pyramidit 1, 2 ja 3 sijaitsevat.

Papyruksissa ei mainita sanallakaan pyramideista tai kivien käyttötarkoituksesta, mutta koska kyseessä oli Khufun valtakausi ja koska Khufua on antiikista asti pidetty Gizan Suuren pyramidin rakentajana, tahtoivat tutkijat nähdä muinaisen lokikirjan todistuksena siitä, kuinka pyramidin julkisivun vaaleita päällyskiviä rahdattiin laivalla 1. pyramidin rakennustyömaalle. Niinpä vuonna 2015 halki maailman tiedostusvälineiden levisi uutinen, jonka mukaan maailman vanhimmat papyrustekstit 4 600 vuoden takaa todistivat faarao Khufun rakentaneen Gizan Suuren pyramidin. Tulkinta on vähintäänkin rohkea ottaen huomioon, että kyseessä on pelkkä muinaisen rahtilaivan lokikirja, josta käy ilmi ainoastaan kivien noutaminen Turan kalkkikivilouhokselta sekä niiden kuljettaminen jokea alas myötävirtaan kahden päivämatkan verran lastin purkupaikalle Gizaan, jossa ne on vastaanottanut faarao Khufun velipuoli nimeltä Ankh-haf. Lähtösataman lisäksi mainitaan yksi välisatama (She-Khufu) jossa vietetään yö ja päätesatama (Akhet-Khufu) jossa lasti puretaan.

Papyruslöytö vahvistaa todeksi muun muassa sen, että sekä hieroglyfikirjoitus että hieraattinen kirjoitus tunnettiin jo välittömästi vanhan valtakunnan alusta lukien. Papyruslöytö todistaa lisäksi myös sen, että Faarao Khufulla oli jonkinlaisia rakennushankkeita Gizan alueella. Mutta kuuluiko näihin rakennushankkeisiin Gizan Suuren pyramidin rakentaminen – sitä tämä papyruslöytö ei kykene todistamaan.