81. Suuren pyramidin kammiokanavat

Suuren pyramidin sisältä on löydetty kaikkiaan neljä kapeaa kanavaa, joiden täsmällistä tarkoitusta ei toistaiseksi tunneta. Sekä kuninkaan kammiosta että kuningattaren kammioista lähtee molemmista kaksi kanavaa: yksi kammion eteläseinältä ja toinen kammion pohjoisseinältä. Kuninkaan kammion kanavien sisäänmenot muistuttavat muodoltaan suorakulmioita: niiden leveys on selvästi korkeutta suurempi (noin 20 x 14 senttimetriä). Kuningattaren kammion kanavat puolestaan ovat ulkoasultaan hieman suurempia ja enemmän neliön mallisia (noin 21 x 21 senttimetriä). Kaikki kammiokanavat etenevät ensin jonkin matkaa vaakatasossa, kunnes 1,72 – 2,63 metrin kohdalla alkavat nousta keskimäärin noin 40 asteen kulmassa ylöspäin. Samalla kaikkien kanavien muoto vakiintuu neliömäiseksi ja keskimäärin noin 21 x 21 senttimetrin suuruiseksi.

Ainoastaan kuninkaan kammiosta lähtevät kanavat johtavat ulos asti. Sen sijaan molemmat kuningattaren kammiosta alkunsa saavat kanavat päättyvät noin 63,6 metrin jälkeen lähes identtisiin kivilaattoihin, joista ainakin eteläisen kammiokanavan kivilaatan takana sijaitsee pieni tyhjä tila.

Kuninkaan kammiokanavan eteläinen ulostuloaukko sijaitsee 101. kivikerroksen kohdalla noin 77,5 metrin korkeudessa pyramidin perustasta mitattuna. Kuninkaan kammiokanavan pohjoinen ulostuloaukko sijaitsee puolestaan 102. kivikerroksen kohdalla noin 78,4 metrin korkeudessa.

Toisin kuin kuninkaan kammion kanavat, jotka ovat ilmeisesti aina olleet auki, kuningattaren kammiokanavat löydettiin vasta vuonna 1872. Ne oli kätketty kuningattaren kammion seinäkivetyksen taakse niin huolellisesti, ettei mikään pintapuolisesti tarkasteltuna viitannut niiden olemassaoloon. Ne löytyivät vasta, kun brittiläinen insinööri Waynman Dixon ryhtyi tarkoituksella niitä etsimään kuninkaan kammion tarjoaman esimerkin pohjalta.

Tapahtumasarja joka lopulta johti kuningattaren kammiokanavien löytämiseen, alkoi kun Charles Piazzi Smyth, Edinburghin kuninkaallisen observatorion johtaja, kiinnostui Suuren pyramidin arvoituksesta luettuaan John Taylorin kirjan The Great Pyramid: Why Was It Built? And Who Built it? Taylorin mukaan Suuri pyramidi liittyi jollain tavalla Raamatun tulvakertomukseen ja sen arkkitehtuuri edusti ikivanhaa pyhää geometriaa. Vaikka tieto ja ymmärrys pyhän geometrian tärkeimmistä periaatteista olikin kadotettu jo vuosituhansia aiemmin, oli se Taylorin mukaan mahdollista palauttaa kartoittamalla pyramidin rakenne ja kaikki sen mittasuhteet mahdollisimman huolellisesti ja tarkasti parhaimman saatavilla olevan mittausteknologian turvin. Etsittyään aikansa turhaan tukea ja rahoitusta hankkeelleen, Smyth päätti kustantaa matkansa itse. Vuonna 1865 hän matkusti Gizan pyramidialueelle tarkoituksenaan suorittaa ensimmäiset tarkat ja tieteellisesti pätevät mittaukset Suuressa pyramidissa. Näin hän tuli aloittaneeksi pyramidialueen täsmällisen mittaamisen ja kartoittamisen, jota Flinders Petrie – tieteellisen arkeologian isähahmo ja kehittäjä – pian hänen jälkeensä jatkoi.

Smyth joutui palaamaan takaisin Englantiin ennen aikojaan, mutta pyysi Kairossa työskennelleitä insinööriystäviään Waynman Dixonia ja hänen veljeään John Dixonia ottamaan vetovastuun kaivauksista ja suorittamaan puuttuvat mittaukset hänen puolestaan. Dixonit suostuivat pyyntöön ja veivät Smythin aloittaman projektin loppuun asti. Mutta siihen mennessä, kun Dixonin veljekset olivat saaneet tehtävänsä suoritettua, olivat he jo itse joutuneet Suuren pyramidin lumoihin. Waynman Dixon oli erityisen kiinnostunut kuninkaan kammiosta lähtevien kanavien arvoituksesta. Niinpä hän pyrki löytämään viitteitä vastaavien kanavien olemassaolosta myös kuningattaren kammion etelä- ja pohjoisseiniltä.

Kuningattaren kammion eteläseinää tutkiessaan hän löysi kivetyksestä kiinnostavan halkeaman likipitäen juuri niiltä kohdin, josta kuningattaren kammion mahdollinen kanava voisi todennäköisimmin alkaa. Saatuaan ujutettua jäykkää rautalankaa halkeamasta sisään hän tuli varmistuneeksi siitä, että päällyskivetyksen takana oli kuin olikin runsaasti tyhjää tilaa. Niinpä hän käski timpuriaan puhkaisemaan kanavan suuaukon esiin taltalla ja vasaralla. Tällöin selvisi, että kanavan suuaukko oli tarkoituksellisesti ja taidokkaasti kätketty noin 5 senttimetrin paksuisen kivilaatan taakse. Kun kanavan eteläinen suuaukko oli puhkaistu, toistivat he saman toimenpiteen myös kammion pohjoisseinällä, josta myös löytyi vastaavanlainen kanava.

Kuningattaren kammion eteläseinältä lähtevä kanava oli tyhjä, mutta pohjoispuolen kanavasta he löysivät kolme erilaista esinettä: pienen dioriittisen kivipallon, noin viisi senttimetriä pitkän kuparisen kaksoiskoukun, jonka tyvessä sijaitsi kaksi kupariniittiä, sekä noin 13 senttimetriä pitkän särkyneen puuriman. Nämä ovat tiettävästi ainoat Suuresta pyramidista koskaan löydetyt alkuperäiset esineet. Kaksi ensin mainittua sijaitsevat nykyisin Lontoossa British museumissa. Puurima sen sijaan on kadoksissa, mikä on erityisen harmillista, sillä puu on orgaanista ainetta ja olisi soveltunut mainiosti radiohiiliajoitukseen.