83. Djedi-projekti

Seuraavan mönkijän suunnittelu annettiin Leedsin yliopiston tehtäväksi. Zahi Hawass oli saanut tarpeekseen telaketjuilla kulkevista kammiokanavan katon ja lattian väliin kiilautuvista robottimönkijöistä, jotka jättivät kumisista telaketjuista ja kaikista varotoimenpiteistä huolimatta aina uurteita ja naarmuja kanavan seinämiin. Hawass rohkaisi insinöörejä siirtymään robottimönkijöiden suunnittelussa kokonaan uuteen aikakauteen ja innovoimaan uudesta robottiryömijästä jotain täysin ennen näkemätöntä; jotain, jonka suorituskyky ylittäisi kaikki edelliset robottimönkijämallit, mutta joka ei jättäisi käynnistään mitään pysyviä jälkiä kanavan sisäpintoihin.

Toisin kuin kaikki aiemmat mönkijämallit, Djedi-mönkijän eteneminen perustui kirjaimellisesti mönkimiseen. Sen esikuvana ja innoittajana toimi näet mittarimato. Aivan kuten mittarimadon liikkuminen, samoin myös Djedi-mönkijän eteneminen perustui mönkijän rungon vuorottaiseen venymiseen ja supistumiseen. Djedi-mönkijä liikkui lukitsemalla peräosansa molemmin puolin kanavan seinämiin sen takaosan sivuilta työntyvien pehmeiden silikonikumiulokkeiden avulla. Niiden varassa se työnsi etuosaansa eteenpäin. Tämän jälkeen rungon etuosa lukittui vuorostaan samankaltaisten ulokkeiden avulla kanavan seinämiin, peräosa vapautui lukituksesta ja etuosa veti peräosaa ylöspäin. Sitten taas peräosa lukittui, etuosa työntyi eteenpäin, ja niin edelleen. Mittarimatomaisen etenemisensä ansiosta Djedi-mönkijän pyöriin ei tarvinnut suunnitella minkäänlaista voimansiirtoa eikä edes jarruja, vaan niiden annettiin pyöriä täysin vapaasti. Kaikki liike perustui vuoroin venyvään ja vuoroin supistuvaan runkoon, sekä vuoroin etu- ja takapäästään kanavan seinämiin lukittuviin pehmeisiin ulokkeisiin.

Djedi-mönkijä esitteli kokonaan uudenlaisen tavan kiivetä pyramidin kammiokanavaa ylöspäin. Mönkijän sivuilta työntyvien ulokkeiden avulla hoituivat myös kaikki mutkat ja käännökset kammiokanavan sisällä, samoin kanavan leveyden jatkuva täsmällinen mittaaminen. Innovatiivisen rakenteensa ansiosta Djedi-mönkijä oli myös huomattavasti aiempia mönkijöitä kevyempi, mikä oli suuri etu taistelussa painovoimaa vastaan. Mönkijän ainoa merkittävä haittapuoli oli sen hitaus: Djedi-mönkijältä kului noin kuusi tuntia edetä kanavan suuaukolta kanavan päättävän kivilaatan eteen.

Vuosien 2006 ja 2008 välillä Djedi-mönkijää testattiin huolellisesti Egyptissä lähellä pyramideja sijaitsevalla testiradalla, joka oli huolellisesti suunniteltu vastaamaan edessä olevia haasteita. Vasta kun mönkijä oli osoittanut kyvykkyytensä testiradalla, saattoi se aloittaa tutkimukset varsinaisen pyramidin sisällä. Vielä tuolloin mukana oli myös Singaporen yliopiston valmistama prototyyppi mönkijärobotista nimeltä Tomb Trekker, joka kuitenkin edusti vanhaa suunnittelua ja hävisi lopulta kilpailun Leedsin yliopiston valmistamaa Djedi-mönkijää vastaan.

Heinäkuussa 2009 Djedi suoritti ensimmäiset alustavat tiedusteluretkensä kuningattaren kammion eteläiseen kanavaan. Sitä seuraavat retket samaan kanavaan suoritettiin saman vuoden joulukuussa. Toukokuun 29. päivänä vuonna 2010 Djedi-mönkijä kiipesi vihdoin eteläisen kanavan loppuun saakka ja pysähtyi poratun kivilaatan eteen. Kammiokanavan sulkevan kivilaatan paksuudeksi varmistui mittauksissa noin 6 senttimetriä. Tämän jälkeen Djedi pujotti halkaisijaltaan 8 millimetrisen kameransa kivilaattaan poratun reiän kautta seinän toisella puolella sijaitsevaan tyhjään tilaan ja suoritti sisätilan huolellisen kartoituksen.

Oven takana avautuvan tyhjän tilan korkeudeksi varmistui 23 senttimetriä, leveydeksi 23 senttimetriä ja pituudeksi 19 senttimetriä, mikä käytännössä tarkoittaa melko tarkoin 10 litran tilavuutta. 23 cm x 23 cm x 19 cm = 10 051 cm³ ≈ 10 dl³ = 10 l. Kun sama laskutoimitus tehdään kyynärissä, saadaan tilavuudeksi myös pyöreä tasaluku. 43,93 x 43,93 x 36,29 = 70 034 ≈ 70 000. Kaikista mahdollisista mitoista tämän tilan mitoiksi valikoituivat sellaiset, jotka yhdessä tuottavat tilavuuden, joka on pyöreä tasaluku sekä metreissä että kyynärissä.

Kääntyilevän kameransa ansiosta Djedi-mönkijä kykeni myös tutkimaan tarkoin tämän pienen kammion sisäseiniä. Kammion oven kuparikiinnikkeiden sisäpuolen päät oli taivutettu siisteiksi silmukoiksi oven sisäpintaa vasten. Silmukoiden sisään jäävän tyhjän tilan läpimitaksi arvioitiin noin 3 millimetriä.

Djedi-mönkijä mittasi eteläisen kuningattaren kammiokanavan kokonaispituudeksi 63,6 ± 0,4 metriä. Pituus käsittää kanavan pituuden alkaen kuningattaren kammion eteläisen kanavan suuaukolta päättyen kanavan tukkivaan kivilaattaan. Mittaustulos varmistettiin oikeaksi vertaamalla tulosta Djedi-mönkijän perässään vetämän sähkökaapelin pituuteen.

Toisin kuin kammion etuseinä, joka oli valmistettu korkealaatuisesta vaaleasta kalkkikivestä ja joka oli kauttaaltaan tasaiseksi hiottu ja sileä, kammion takaseinä oli valmistettu tavanomaisesta keltaisesta kalkkikivestä ja oli olemukseltaan epätasainen ja viimeistelemätön.

Kammion lattian oikeaan laitaan oli piirretty käytävän suunnassa pitkä punainen viiva ja sen oikealle puolelle viivan ja seinän väliin noin 45 asteen kulmassa muinaisegyptiläisiä hieraattisia merkintöjä, jotka egyptologit tunnistivat pian numeroiksi. Hieraattisen kirjoituksen uskottiin alun perin kehittyneen vasta kauan hieroglyfikirjoituksen jälkeen, mutta löydös paljasti kirjoitustavan olleen käytössä jo paljon oletettua aiemmin. Ensimmäisen numeron tulkinnasta asiantuntija eivät päässeet täyteen varmuuteen, mutta merkki edustaa todennäköisesti lukua 100. Tämän jälkeen seuraa varmuudella tunnistettavat luvut 20 ja 1. Mikäli ensimmäinen luku tulkitaan luvuksi 100, niin silloin lattian merkintä vastaa hyvin tarkasti kuningattaren kammiokanavan pituutta kyynärissä: 121 kyynärää. Kammiokanava suunniteltiin 121 kyynärän mittaiseksi. Mutta miksi?

Mikäli kyynärän pituudeksi arvioidaan noin 0,5236 metriä (mikä on pyramidikyynärän yleisesti tunnustettu likiarvo), niin silloin 121 kyynärää vastaa 63,4 metriä. Näin ollen merkintä kuvaa käytävän pituutta. Käytävän mitattu pituus 63,6 ± 0,4 metriä mahtuu laskennallisen virhemarginaalin sisään. Sekä pohjoinen että eteläinen kammiokanava ovat täsmälleen saman pituisia ja päättyvät täsmälleen samanlaiseen kivilaattaan – mikä myös on selvä merkki siitä, että kammiokanavien pituudet olivat tarkoin harkittuja.

Kun Djedi-mönkijän kuvaamaa videomateriaalia analysoitiin jälkikäteen tarkemmin, huomattiin alhaalla käytävän oikeanpuoleisessa seinässä mahdollisesti lisää hieraattista kirjoitusta vain noin 3,6 metriä ennen kiviovea eli tasan 60 metrin kohdalla kanavan alusta lukien. Koska havainto tehtiin vasta jälkikäteen, ei löydöstä kyetty tulkitsemaan sen tarkemmin. Lisäselvitykset jäävät tulevien robottimönkijöiden tehtäväksi.

Myöhemmin vuonna 2011 Djedi-projekti keskeytyi osin Egyptin epävakaan poliittisen tilanteen seurauksena, osin muista syistä. Kun tutkimukset joskus taas jatkuvat, on asialistalla päällimmäisenä seuraavat toimenpiteet:

· Eteläisen kammiokanavan jälkimmäisen seinämän paksuuden mittaus sekä mahdollinen poraus ja tähystys

· Eteläisen kammiokanavan oikeanpuoleisella seinällä noin 60 metrin kohdalla sijaitsevien hieraattisten merkintöjen tutkiminen

· Pohjoisen kammiokanavan perältä löytyvän kivilaatan paksuuden mittaus, kameran mentävän aukon poraus ja kivilaatan takaisen tilan tähystys

Kuningattaren kammiokanavien tutkimus on antanut uutta pontta myös ajatukselle niin sanotun pyhän kyynärän käytöstä todellisten pyramidin suunnittelussa. 1800-luvun lopulla Flinders Petrie kumosi Isaac Newtonin, John Taylorin ja Piazzi Smythin elättelemät teoriat niin sanotun pyhän kyynärän käytöstä Suuren pyramidin suunnittelussa vedoten siihen, ettei pyramidin mittasuhteista löytynyt mitään, mikä olisi suoranaisesti viitannut 25,025 tuuman eli 63,5635 senttimetrin suuruisen pituusmitan käyttöön.

"there is no authentic example, that will bear examination, of the use or existence of any such measure as a 'Pyramid inch,' or of a cubit of 25.025 British inches."

- W. M. Flinders Petrie, The Pyramids and Temples of Gizeh (London, 1883), s. 189

Tilanne kuitenkin muuttui yllättäen, kun molempien kuningattaren kammiokanavien pituuksiksi paljastui 63,6 ± 0,4 metriä. Kuningattaren kammiokanavien pituus on näin ollen tasan 100 Newtonin pyhää kyynärää.